1/11/2015

I'M SURPRISED

Kannattaa skipata koko teksti jos ei tyykkää saarnoista.. Kuvat viimeisimmiltä tunneilta, nekin kovin huonolaatuisia.

No, pakko myöntää ettei tää vuosi alkanut kuin olisi pitänyt. Jokainen toivoo, että vuosi alkaisi niin hyvin kuin olla ja voi. Teettäen itselleen kasan tavoitteita ja suunnitelmia toivoen parempaa huomista. Hassua, että vaikka kuinka yrittää koko kasa kaatuu niskaan. Ei sillä, että se olisi surullista tai toisi epäonnistumisen tunteen. Vaan ne tekevät ehkä vahvemmaksi ihmisenä. Tässä iässä se on kenties normaalia, mutta jokainen isku tekee kipeää. Jokainen sekuntti on pirullisen viekas, eikä koskaan tiedä milloin isku on kovin. Väsyneenä kaatuminen tuntuu parhaalta vaihtoehdolta, mutta jatkat kamppailua. Epätietoisena tulevasta jatkat matkaa niin pitkään kunnes se helpottaa.










Itse on vaikea sanoa mitkä fiilikset on nyt. Stressaa, uuvuttaa, hermostuttaa, stressaa vähän lisää, masentaa, ärsyttää ja stressaa vielä vähän lisää. Vaikka koulua on ollut peräti vasta parisen päivää tuntuu kuin olisi juossut koko maapallon ympäri yhdessä päivässä. Ja olisi niin väsynyt, ettei kykenisi liikkumaan. Ratsastus? Äh, mä en tiedä mitä tapahtui vuoden vaihteessa.. Mikä meni vikaan, mikä siinä vanhassa ratsastustyylissä petti? Miksi tuntuu siltä, että kaiken joutuu aloittamaan ihan alusta? No se ei vain tunnu se vain on. Kädet petti. Nyt loppui se matala käsi, lörö ohja. Vaan seuraavat kohteet parannukseen on kova käsi josta pitäisi tulla tasainen ja kuminauhamainen. Niin helkutin vaikeaa. Ihan kuin golffari vaihtaisi golfmailan pesäpallomailaan. Niin niin kouluratsastus siis penkin alle. Ehei myös esteratsastus.. Mihin se vauhdin hurma ja hyvä istunta katosi? Nykyään esteistunta näyttää kauhealta pienillä esteillä, hyppään ennen ponia .. Mitä ihmettä?






































Kuitenkin perjantain yksityistunnin jälkeen mä hoksasin jotain. Kun viime vuonna valitettiin siitä haasteen puutteesta, tässä sitä kerrakseen. Otetaan tää asia haasteena. Askeleena parempaan päin. Olkoon se yksi pienistä tavoitteista, ei liian isoa palaa kerrallaan. En tiedä onko teillä joillain ollut jotain vastaavaa ja uskon jos ei ole, teidän on vaikea ymmärtää tätä koko soppaa. Mutta, saa nähdä mitä tapahtuu. Jokatapauksessa i'm surprised.

4 kommenttia:

  1. Vastaukset
    1. kiitos (: vähän tunteellisempaa tällä kertaa :-D

      Poista
  2. Mul on kans tollane fiilis täs alkuvuoten... ja muutenkin jälleen kerran ihana postaus <3 :)
    -nea

    VastaaPoista

Huomaathan, että kommenttien valvonta on päällä. Älä siis pelästy, jos kommentti ei ilmesty heti boksiin. Ruusut ja risut otetaan vastaan, kiitos kommentistasi :-) !