12/31/2015

SE VUOS 2015


































Se vuosi täynnä ylä- ja alamäkiä. Pettymyksiä ja ilon pilkahduksia. Se vuosi, kun ratsastusta alkoi pohtimaan liikaa eikä ratsastanut ilokseen. Se aika milloin elämästä alkoi paljastumaan enemmän epätoivoa ja vääryyttä kuin rauhaa ja onnellisuutta.
Ihmisenä olen todella mietteliäs yksilö. En halua tehdä millään toiminnallani vääryyttä, minkäänlaista. Tässä vaiheessa elämää aloin tekemään omia päätöksiä, kuten ryhdyin kasvissyöjäksi vuoden lopussa ja olen ollut tyytyväinen valintaani. Vaikka tie on ollut omalla tavalla hankala, ei kaduta. Varmasti moni kysyy, miksi ja siihen minulla on monia vastauksia. Monia eettisiä syitä. Miksi söisin ylipäätänsä jotain, josta en pitäisi?
Ympäristö huolettaa myös. Asiaa tiedostetaan, että kulutamme enemmän kuin maailma antaa. Luonto antaa meille monenlaisia merkkejä, mutta elämme kuin mitään ei olisi tapahtunut. Asia vaivaa ja haluan keksiä keinoja, millä auttaisin hiukan. Pienillä ekologisilla keinoilla.
Myös omat elämäntavat huolestuttaa ja hyvistä tavoista olen oikeastaan vain unelmoinut ja suunnitellut tänä vuonna. Pienen pieniä pinnistyksiä olen saanut aikaan, mutta hommat ovat romahtaneet oikeastaan käsiin. Pari tarkempaa asiaa olisi tarkoitus käsitellä ihan omassa postaksessaan ja vuoden 2016 tavoitteet -postauksessa!


































Rakkaassa harrastuksessa on tullut pohdittua paljon. Kehittymistä pienin askelin on tapahtunut ja alan ottamaan ehkä enemmän irti velä viimeisistä ratsastuskouluvuosista. Sehän on vain rikkaus ratsastaa erillaislla hevosilla. Ennen on menty sillä linjalla, että halutaan vain kisata ja treenata yhdellä tietyllä ja heti toisen hevosen selkään hypättyä ollaan alusta asti mutrusuulla. Hoksasin tän vuoden aikana, että se on vain ja ainoastaan rikkaus.
Oman ratsastuksen kritisointi on alkanut vuoden lopussa ja olen todennut ettei se auta asiaan ollenkaan. Pohdin virheitäni ahkerasti ja yritän parantaa, mutta pienestäkään parannuksesta ei anna itsellensä kehua. Ja kaikki ratsastajat varmastikin tietävät, että tässä harrastuksessa tarvitsee fiilistelyä ja positiivista puhtia jaksaakseen edetä taas. Virheiden käsittelyä pitää parantaa rutkasti päästäksemme taas leveleitä eteenpäin.

Heppeilu ei tosiaan. mennyt ihan odotuksien mukaan tänä vuonna. Koko kevään sai sulatella menetystä, kisakausi ei mennyt kuten suunniteltiin ja alettiin miettimään liikaa. Zack oli erityisesti kova paikka. Koko vuosi oli sunniteltu, miten edetään eteenpäin ja mitä kaikkea koetaan. Ponin myynti oli todella kova paikka ja ikävöin sitä pientä palleroa vieläkin. Mutta pikkuhiljaa tällainenkin herkkis alkaa sopeutumaan elämän vuoristorataan ja alkaa ymmärtämään todelliset faktat, ettei elämä ole ruusuilla tanssimista.
Zackin jäkeen jatkoin kisaamista ja heppailua pääasiassa Brunon kanssa. Ja jälkeenpäin miettiessä meidän yhteistyö ei koskaan toiminut. Poni osasi enkä mä edes sitä yhtä asiaa mitä se pienen hiukkasen vaati. Esteradoilla ei koskaan loistettu, mutta yksi hyvä koulurata jäi mieleen. Silloin olisin kuvitellut jopa olevan hyväkin koulun vääntäjä. Kevään huippuhetkikin oli aika surullinen. Semet, joissa ratsastaja mokas täydellisesti. Sen postauksen voi kurkata täältä. Mutta siitäkin päästiin yli.

Poni tammikuussa 


































Onnistuneet kisat huhtikuussa

Kesä oli itsensä etsimistä ja fiilistelyä. Huippujuttuja oli kielikurssi Englannissa ja kesän lopulla ollut tehokurssi. Englantiin lähtö oli mulle suuri askel. En sopeudu helposti tai ole hirveän sosiaalinen kaveri. Vaikka matkallakin oli ne huonot hetket, siinä oli paljon hyvää. Sitä muistelee vain hyvällä fiiliksellä. Sillä varmistin, että oon matkustamassa vielä joskus maailmalla. Niin upeaa se pieni kurssi oli.
Tehokurssin viikolla sain ratsastaa reippaat 10 h. Hauskaahan se vaan oli, vaikka loppua kohden tuntui jo väsähtävän. Eikä viimeisenä päivänä sitä A-merkin esteosuutta saatu puhtaasti, joka vihdoin saatiin järkättyä :D No aikaahan tässä vain on siihenkin. Ja saatiin tippuminenkin videolle/kuvalle!
Uutta toivoa ridakoulussa toi myös Bee. Jo Englannissa nähdessäni ilmoitukset ja kuvat uusista poneista, innostuin nuoresta tammasta. Mielipide tasapainoili vielä Pocalla mentyä heti reissulta tullessa, mutta minusta tuli Beebiksen uusi hoitaja. Vauvamainen luonne ja ymmärtämättömyys sopi kokeneemalle hoitajalle mielummin. Siitä on kyllä paljastunut aito teini jo :D

Kielireissulta 


































Pinkki ei houkutellut Kepaa 


































Syöttelykaudella

Syksyllä pitkän vuokranelijalan etsinnän jälkeen se uurastus tuotti tulosta ja nyt Sofian jengiin kuuluu yksi suloinen poni lisää. Toivotaan, että Jesun kanssa matka jatkuu vielä pitkään ja saadaan kokea uutta ja jännää. Ratsastuskoulun lisäksi istenäinen ratsastus on kehittänyt paljon ratsastuksen pohtimista. Mistä ongelmat johtuvat, ongelmia ratkaistaan itse ja käsitys laajentuu suunnattomasti. Vastuuta kasvaa harteille ja tehdään virheitä, mutta niistä myös opitaan. Vuokraponin kanssa arki on myös paljon erillaisempaa ja avaa täysin uusia ovia ja saa kokea paljon uutta. Harrastus on monipuolistunut rutkasti ja kisafiilistä on saanut myös kokea entistä enemmän. 

Kesällä ekoja kertoja

Tänä vuonna jäätiin liian kauan kuoppaan makaamaan itsesäälissä ja turhautuneisuudessa. Mietittiin ratsastuksessa vain huonoja puolia eikä päästy eteenpäin. Tyssättiin paikallaan, eikä edes polkaistu maasta vauhtia vaikka muka yritettiin. Kriittisyys on tämän hetken ongelma ja siitä on päästävä. Yritetään soveltaa ongelmia ja nauttia elämästä enemmän ensi vuonna.
Vaikka vuosi olikin täynnä yllätyksiä (ihania ja ei niin ihania), eikä asiat menneet kuten oppikirjassa, voi sanoa, että taas ollaan paria kokemusta rikkaampia. Taas voi sanoa, että sieltä löytyi paljon hyvää ja voidaan muistella ttä vuotta ihan positiivisin fiiliksin. Toivottavasti loman jälkeen on taas uutta puhtia takana ja toivon saavani enemmän aikaiseksia asioita.


Tässä pikapohdinta vuodesta 2015
Kiitos kaikielle lukijoille ja hyvää uutta vuotta!

20 kommenttia:

  1. Vautsi hienoo et oot kasvissyöjä ! Itekki oon jo puol vuotta ollu :) ihania kuvia ja hyvin kirjoittettu postaus.

    VastaaPoista
  2. Taitava kirjoittaja! Mielelläni lukisin enemmänkin näitä tämänlaisia pohdintojasi aiheesta kuin aiheesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! Joo niitä on työn alla jo pari :)

      Poista
  3. Jos ollaan oikein positiviisiä, niin kriittisyskin on hyvä asia, koska sen avulla luultavasti pysyt nöyränä ja haluat aina parantaa jotain- aina yrittää. Pitää vain ehkä hieman rajoittaa sitä kriittisyyttä :) " Success isn't abaut winning. It's abaut staying in the game. Not quitting. Or let someone else make you quit." En tiedä lohduttaako yhtään, mutta vaikka susta tuntuu että viime vuonna meni paljon pieleen kuten vaikka ne kisat, niin mä nään silti ihan suurta kehitystä sun istunnassa. Vaikka joskus voi tuntua siltä, mä voin sanoa, että kaikki tämän vuoden epäonnistumiset ei ole olleet turhia. Ne on opettanut sua, tehnyt susta vielä paremman, ja koska sä vieläkin ratsastat, se tarkoittaa että sä et ole luovuttaja, joka tarkoittaa että sä tulet kyllä pärjäämään :) Ja tässä tekstissä olisit voinut antaa vähän enemmän arvoa sun ja Jessin kisoille jotka on ilmeisesti menneet ihan hiton hyvin! Eli siinä taas yksi syy sille, että ei et ole huono vaikka täydellinen et olekkaan. Etkä koskaan tule olemaankaan, teet asiat vaan niin hyvin kuin ikinä osaat, sillä pääset eteenpäin ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. mä oon sanaton ... kiitos, osuit aika oikeaan <3

      Poista
  4. Tää oli tosi kiva postaus! Ja kaikki sun kuvat on ihan sika siistejä! Olis tosi kiva jos voisit tehä vaikka kuvapostauksen :) Ja voisit vaikka tehä myös postauksen tosta kasvissyöjä jutusta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ! Kasvissyönnistä postaus jo työn alla ja kuvapostauksia varmasti tulossa :)

      Poista
  5. Hieno kirjotus! Mä oon kans pohtinut kasvissyöntiä. Meillä oli äidin kanssa lihaton lokakuu, mutta siihen se sitten siltä erää jäikin. Olen tosin miettinyt, että voisin aloittaa kasvispainoitteisen ruokavalion. En kuitenkaan usko, että jätän lihaa kokonaan pois ainakaan vielä hetkeen.

    Mä voin niin samaistua tuohon itsekriittisyyteen ratsastuksen suhteen.. Tosi monesti sitä tulee syytettyä itseään vähän liiankin rankalla kädellä, eikä muista kiinnittää tarpeeksi huomiota positiivisiin puoliin. Eilen valmentajakin sanoi valkun jälkeen mulle, ettei mun kuulu olla niin ankara itselleni. Ehkä voisin sittenkin tehdä yhden uudenvuodenlupauksen! ;)

    ps. Ikävä on, pakko nähdä! Viimeistään sitten kun vihdoin saan sen ajokortin!
    pps. Ihanaa uutta vuotta! ♥

    VastaaPoista
  6. kiitoos ! joo pitää nähdä <3

    VastaaPoista
  7. Kiitos itsellesi ihanista postauksista vuoden ajalta! ♥

    VastaaPoista
  8. Ala anna liikaa kriittisyydelle tilaa, nauti elämän pienistä iloista, tee vaikka uudenvuoden lupaus siitä, kuinka lähdet seuraavaan vuoteen positiivisellä mielellä ja annat asioille erilaisia näkökulmia, niin ehkä se auttaa nostamaan kuopasta ylemmäs pikkuhiljaa. Suosittelen, omasta kokemuksesta..
    Tosi kivasti kirjoitettu postaus, kivaa kuulla tälläistä syvällisempää tekstiä kera kuviesi! Tykkäsin kovasti!

    VastaaPoista
  9. Tää oli todella mahtava postaus, kun et koonnut kohokohtia esiin vain pintapuolisesti, vaan kävit ne läpi syvällisemmin! Tällaisia postauksia on aina yhtä mukava lukea, kun saattaa tunnistaa itsensä joistakin kohtaa. Tässäkin toi omien virheiden kritisointi kuulostaa liian tutulta.. Olen hokenut itselleni, etten saa olla näin kriittinen, vaan pitää oikeasti iloita niistä pienistäkin hetkistä, kun heppa tekee jotain, mitä yritän, mutta ei se vain ole niin yksinkertaista :D Ehkä mä tänä vuonna voisin ottaa vähän rennomman linjan, toi liika krittisyys ei tosissaan kannata.. Vaikka kuten tuossa erään edellisen kommentoijan kommentissa vähän niin kuin lukikin, kriittisyydellä saa pidettyä motivaatiota yllä :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo tuntuu, että se ongelma on monella jossain vaiheessa kehityskaarta ... Se negatiivisuus pitää tasapainottaa positiivisuuden kanssa ikään :)

      Poista
  10. Olis mielenkiintoista lukea postausta siitä, miten sun istunta on muovautunut ja parantunut, vähän niinkuin sun istunnan kehityskaari! (-:

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. uiii, mahtava idea ! pitää toteuttaa, kiitos :)

      Poista
  11. Vau, oli kyllä ihan mahtavasti kirjotettu postaus! <3 Itsekin oon ollut aikasemmin kasvissyöjä ja nyt pohdin pitäisikö alkaa uudestaan kasvissyöjäksi :D Näitä sun postauksia on vaan niin ihana lukee, kun näkee, että käytät tähän vähän aikaa ja vaivaakin ;)

    VastaaPoista

Huomaathan, että kommenttien valvonta on päällä. Älä siis pelästy, jos kommentti ei ilmesty heti boksiin. Ruusut ja risut otetaan vastaan, kiitos kommentistasi :-) !